Materiaalit ja raaka-aineet

Pellava

Pellava tehdään pellavakasvin kuidusta (kuitupellava).

Pellavaa viljellään maissa, missä on sateista ja viileää, ja kasvi joutuu harvoin tuholaisten kohteeksi. Pellava pärjää paremmin ilman torjunta-aineita verrattuna puuvillaan johtuen muun muassa sen paremmasta vastustuskyvystä sairauksille. Kasvimyrkkyjä voi kuitenkin joskus esiintyä ei-luonnonmukaisessa viljelyssä.

Pellavan viljelyksessä ei vaadita keinokastelua ollenkaan, pelkkä sadevesi riittää. Sen lisäksi pellava ei tarvitse paljon lannoitusta. Pellavan viljelyllä on siis vähäinen ympäristövaikutus, myös ei-luonnonmukaisesti viljeltynä.

Pellavakuidut, josta pellavakangasta voi tuottaa, saadaan pellavan varresta ja juurista. Pellavan valmistaminen on työlästä, mutta se on kestävää ja voi kestää monta vuotta, jos sitä vain hoidetaan niin kuin pitäisi. Pellavakuidut ovat jäykempiä käsittelyssä ja ne rypistyvät helpommin kuin puuvilla.

Pellavakuiduilla on erittäin hyvä kyky imeä vettä. Se myös luovuttaa veden nopeasti. Pellavakuitujen pituus ja rakenne tekevät pellavatekstiileistä elastisia ja kestäviä ilman, että niihin tulee nyppyjä tai niistä tulee epämuodostuneita. Pellavalla on myös antibakteerinen ominaisuus ja se ei allergisoi.

Hamppu

Hamppukuitu saadaan hamppukasvin (Cannabis sativa L) varresta.

Hamppua voidaan viljellä kylmemmässä ilmastossa. Se ei tarvitse mitään lannoitteita, torjunta-aineita tai kasvimyrkkyjä eikä myöskään keinokastelua. Kasvista tulee 4 m korkea ja sen juuret ehkäisevät maaperän eroosiota. Hamppukasvi tuo maaperään ravintoa, ja sen takia se voidaan viljellä samassa paikassa joka vuosi viljelemättä siellä jotain muuta välillä. Kaikki hampun sivutuotteet ovat hyödynnettävissä.

Hamppukuitu on pitkä, vahva, kestävä ja suodattaa ultraviolettivaloa. Hamppu on myös lämpöä säätelevä, antibakteerinen, sieniä tuhoava ja hyönteisiä torjuva.

EU-lajikelistalla olevilla sertifioiduilla kuituhamppulajikkeilla ei ole narkoottisia vaikutuksia.

Puuvilla

Puuvilla on maailman eniten käytetty luonnonkuitu.  Sen pehmeyden ja hengittävyyden ansiosta, puuvillakuitu on onnistunut tulla niin suosituksi.

Puuvillapensas on herkkä kuivuudelle, rankkasateille, kylmyydelle, hyönteisille ja sairauksille. Tavanomaisessa puuvillanviljelyksessä käytetään paljon torjunta-aineita estämään tuhoeläinten ja rikkakasvien vaikutusta. Koska torjunta-aineet, eri tavoin, leviävät ekosysteemeissä, esimerkiksi veden kautta, ruiskutus voi aiheuttaa pitkävaikutteisia seurauksia ja kaukana niistä puuvillanviljelyksistä missä sitä on käytetty. Puuvillakasvi tarvitsee paljon vettä, ja siksi puuvillaa kastellaan usein. Puuvillakuitujen viljeleminen vaatii noin 10 000 litraa vettä/kg kuituja.

Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitetta. Ylläpitämällä hyvä tasapaino eri kasvien välillä ja käyttämällä luonnollista lantaa, luodaan hyviä edellytyksiä monille maassa eläville hyödyllisille pieneläimille ja hyönteisille. Kun tuhoeläimien luonnolliset viholliset viihtyvät, kasvituhot vähenevät.

Lähteet:

Pellava

Impecta Fröhandel, https://www.impecta.se/sv/artiklar/spanadslin.html (21.11.2017)
Naturskyddsföreningen (2014) https://www.naturskyddsforeningen.se/nyhter/linne-fran-blomstjälk-till-hallbar-textil (14.11.2017)
Naturskyddsföreningen, https://www.naturskyddsforeningen.se/vad-du-kan-gora/gron-guide/materialen-i-vara-klader (14.11.2017)
Belgian Linen, http://www.belgianlinen.com/about-belgian-linen/from-flax-to-linen/ (14.11.2017)
Masters of Linen (2010) http://www.mastersoflinen.com/eng/lin/4-benefices-lin (14.11.2017)
FAO (2009) http://www.naturalfibres2009.org/en/fibres/flax.html (14.11.2017)

Hamppu

FAO (2009) http://www.naturalfibres2009.org/en/fibres/hemp.html (14.11.2017)
Naturskyddsföreningen, https://www.naturskyddsforeningen.se/vad-du-kan-gora/gron-guide/materialen-i-vara-klader (14.11.2017)
C.E.L.C. Masters of Linen (2010) http://www.mastersoflinen.com/eng/chanvre/26-chanvre-europeen (14.11.2017)
C.E.L.C. Masters of Linen (2010) http://www.mastersoflinen.com/eng/chanvre/27-ses-qualites (14.11.2017)
HempRefine, www.hemprefine.fi/projects/kuituhamppu-lyhyesti (14.11.2017)

Puuvilla

FAO (2009) http://www.naturalfibres2009.org/en/fibres/cotton.html (14.11.2017)
Naturskyddsföreningen (n.d.) https://www.naturskyddsforeningen.se/vad-du-kan-gora/gron-guide/materialen-i-vara-klader (14.11.2017)